Hollannin kielen historia juontaa juurensa kauas. Vanhinta versiota hollannin kielestä käytettiin jo 500-luvulla. Tämän jälkeen kieli ymmärrettävästi kehittyi. Nyt 15 vuosisataa myöhemmin kieli on kuitenkin yhä omanlaisensa, joskin modernimpi ja murteita on enemmän.

Hollanti on germaaninen kieli, joten sanasto ja kielioppi muistuttavat toisinaan saksaa sekä englantiakin. Hollantia puhuu noin 27 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Hollannilla oli aikoinaan paljon siirtomaita, joten sen takia maissa kuten Aruba ja Surinami puhutaan vieläkin hollantia. Myös Belgiassa puhutaan hollantia sekä flaamin kieltä, josta voit lukea lisää alempana.

Hollannin kielen perusteet

Hollannin kieli on hyvin erilainen verrattuna suomen kieleen, onhan kyseessä kaksi kieltä täysin eri juurilla. Verbit on jaettu neljään eri tyyppiin, sijamuotoja on vähemmän ja sanat on jaoteltu suvuttain. Hollannin kielen oppiminen on helpompaa, jos on lukenut aiemmin saksaa tai ruotsia. Nämä kielet nimittäin auttavat oppimaan nopeammin, sillä kielten säännöt muistuttavat usein toisiaan. Ääntäminen tosin ei.

Substantiivit on siis jaettu kahteen sukuun; feminiiniseen ja maskuliiniseen. Lisäksi on olemassa neutri suku. Kaikilla substantiiveilla on kuitenkin esimerkiksi sama epämääräinen artikkeli een ja sama määräinen monikon artikkeli de. Sijamuotojen sijasta käytetään prepositioita. Verbit on jaoteltu kolmeen heikkojen verbien luokkaan sekä vahvat verbit ovat erillinen luokka kokonaan. Luokka vaikuttaa verbien taivutukseen.

Hollannin ääntäminen on sitten asia erikseen. Moni pitää hollannin kieltä hauskan kuuloisena, sillä siinä sekoittuvat englanti, saksa ja kielen omat piirteet. Ääntämisessä kuullaan pitkiä ja puolipitkiä vokaaleja, diftongeja sekä vaikealta kuulostavia g- ja ch-äänteitä. G ja ch nimenomaan tuovat karheat äänet hollannin kieleen.

Lauseita turisteille

Hollannin kielen ääntämisen opetteleminen voi olla hauskaakin, erityisesti jos oppimiaan lauseita pääsee kokeilemaan oikeassa ympäristössä! Tässä hieman matkalaisia auttavia lauseita Hollannin lomaa varten sekä ohjeet ääntämiseen. Painotus on isoin kirjaimin kirjoitetulla sanalla.

Hei = Hallo. (HAA-low)

Mitä kuuluu? = Hoe maakt u het? (Hoo MAAKT u het?)

Hyvää, kiitos. = Goed, dank je. (GOOT, daank je.)

Mikä sinun nimesi on? = Hoe heet je? (Hoo HEET je?)

Nimeni on _____. = Mijn naam is _____. (Mein NAAM is _____ .)

Kyllä = Ja (ja)

Ei = Nee (nee)

Anteeksi = Sorry (sori)

Apua! = Help! (help)

Olen eksynyt. = Ik ben verdwaald. (ik BEN vuur-DWAALT)

Kuinka paljon lippu maksaa? = Hoeveel kost een ticket? (HOO-vale kost uun TIK-et?)

 

Viikonpäivät Hollanniksi

Maanantai = Maandag (MAAN-daag)

Tiistai = Dinsdag (DINSS-daag)

Keskiviikko = Woensdag ( WOONS-daag)

Torstai = Donderdag (DON-der-daag)

Perjantai = Vrijdag (VREE-daag)

Lauantai = Zaterdag (ZAA-teer-daag)

Sunnuntai = Zondag (ZON-daag)

 

Numerot hollanniksi

Yksi = een (een)

Kaksi = twee (twee)

Kolme = drie (dri)

Neljä = vier (viir)

Viisi = vijf (veif)

Kuusi = zes (zes)

Seitsemän = zeven (zeven)

Kahdeksan = acht (aCHt)

Yhdeksän = negen (neiCHen)

Kymmenen = tien (tin)

Flaamilainen kieli

Flaamin kieltä ei puhuta Hollannissa yhtä paljon kuin Belgiassa. Aivan Hollannin eteläosassa puhutaan flaamin kieltä. Flaamin kielen ja hollannin kielen erot ovat suuret etenkin natiivipuhujien mielestä, vaikka samoja sanoja onkin jopa tuhansia. Kielet kuulostavatkin samalta, tosin huhujen mukaan flaamin kieltä puhuvat sanovat hollannin kuulostavan rumalta…suomalaisen korvaan kielet kuitenkin kuulostavat hyvin samanlaiselta. Suurimpia eroja ovat kielioppi sekä sinuttelu ja teitittely. Hollannin kielessä sinuttelu on yleistä eikä sitä katsota pahalla, kun taas flaaminkieliset teitittelevät arkipuheessakin.